Fi:Karttatietojen kerääminen

Tämä on toistaiseksi keskeneräinen käännös Mapping techniques -sivusta.

Kartoitettaessa tarvitaan paitsi tietoa missä asiat ovat, myös mitä ne ovat. Vaikka voisit käydä GPS-vastaanottimen kanssa jokaisen kartalle haluamasi kohteen vieressä tai kohdalla ja yrittää vain painaa asiat mieleesi, huomaat pian että näin kartoittaminen olisi hidasta ja että ihmisen muisti ei riitä kovin pitkien kartoitusretkien tarkkaan muistamiseen, kun kirjattavana on teiden nimet ja muut kohteet. Alla kuvatuilla menetelmillä tiedon keruuta voi nopeuttaa ja parantaa sen tarkkuutta.

Teiden sijainnit ja muodot

Perustekniikka on kerätä kohteiden koordinaatteja käymällä GPS-vastaanottimen kanssa niiden vieressä. Käytännössä tallennetaan kuljettuja reittejä välillä pysähdellen ja muistiinpanoja tehden. Sijaintitietoja saadaan myös tietyistä vapaasti käytettävistä kuvalähteistä tai kolmiomittausta soveltamalla.

GPS-jäljet

Reittijälki käsi-GPS:n ruudulla

Yleisimmin käytetty ja tarkimmat tulokset antava keino on asettaa GPS-vastaanotin tai GPS-vastaanottimen sisältävä tai erilliseen vastaanottimeen kytketty kännykkä tallentamaan sijaintiaan ja kuljeskella ympäriinsä. Syntyneet jäljet voi siirtää tietokoneelle ja lähettää OpenStreetMapin tietokantaan piirrosavuiksi.

Varmista että GPS-laitteesi tuottamat reittijäljet ovat WGS-84 -koordinaattijärjestelmässä (datum). Useimmissa ellei kaikissa nykyään myytävissä kuluttajalaitteissa tämä on oletus.

Reittijälkeä kannattaa kerätä niin tiheästi mitatuilla pisteillä kuin laitteesi mahdollistaa. Esimerkiksi Garminin laitteissa asetus voi löytyä valikosta "Tracks", "Setup", "Resolution: Highest". Karttaa muokatessa kuitenkin tulkitset itse jälkeä ja piirrät sen mukaan tien todellisen muodon.

Reittijälkeä joudutaan tulkitsemaan, koska kuluttajalaitteissa käytännön tarkkuus on useimmissa tilanteissa 1-10 metriä mutta hankalissa olosuhteissa, joissa satelliittisignaalin vastaanotettavuus on heikkoa, kuten korkeiden talojen välissä, jopa 30 metrin heitot ovat mahdollisia.

Sivulla Making Tracks with Homebrew-ware (englanniksi) on listattu ohjelmia, joilla saat tallennettua reittijälkeä esim. bluetooth-gps-vastaanottimelta suoraan tietokoneella, kännykällä tai PDA:lla.

JOSM-editorille on Surveyor ja livegps -lisukkeet, joilla saat reittijälkeä suoraan editoriin.

Tietoja GPS-vastaanottimista löytyy sivulta GPS Reviews

Satelliittikuvat

Potlatch-editori osaa näyttää Bingin ilma-/satelliittikuvat muokattavalta alueelta. Bingin kuvien käyttöön tähän tarkoitukseen on erikseen pyydetty lupa. Suomen osalta kuvat ovat vain suurimmissa kaupungeissa riittävän tarkkoja useimpien teiden ja jopa talojen piirtoon, muualla Suomessa kuva-aineisto on tekijänoikeudetonta (NASA:n aikoinaan julkistamaa) Landsat-satelliittien keräämää kuvaa. Näistäkin on mahdollista erottaa riittävällä tarkkuudella joitain teitä, peltojen ja metsien rajoja sekä erityisesti järviä, saaria ja joitain jokia. Myös JOSM-editori osaa ladata Landsat-satelliittikuvaa muokkausnäkymän taustalle.

Tärkeää on kohdistaa käytetty satelliittikuva aiemmin GPS-jäljillä paikannettuihin kohteisiin. Tämä siksi, että vaikka satelliittikuvat on jo kohdistettu jollain tarkkuudella oikealle kohdalle, editorisi ja kameran linssin välillä on monta kuvaa vääristävää ja taivuttavaa ilmiötä eikä alkuperäistä kohdistusta ole tehty kartan piirron vaatimalla tarkkuudella. Pääkaupunkiseudun tarkemmissa kuvissa kuvien vääristyminen voi olla huomattavaa ja kartan kohdistuksen joutuu tekemään useaan kertaan jopa kerralla ruudulla näkyvällä alueella.

Landsat-materiaalissa yksi pikseli/kuva-alkio voi olla särmältään 30-metrinen suorakaide, joten satelliittikuvan päälle piirtämällä saavutettu tarkkuus on muutenkin riittävä vain harvaan rakennetuilla alueilla.

Kuva muistiinpanoalustana

Voit ottaa tulosteen tuntemattomasta alueesta mukaasi kartoitusretkelle ja merkata siihen tutkimiesi kohteiden nimet ja todelliset laadut. Esimerkiksi joskus talojen katot voivat näkyä vääristyminä ja näyttää vedeltä tai muulta kohteelta.

Koska näytetyt ilmakuvat on aikoinaan koostettu useammasta osin päällekkäisestä ilmakuvasta, on kuvien välisillä rajoilla epätäsmällisyyksiä joita voit tarkkailla: kadun vastakkaisilla puolilla olevat talot voivat olla eri kuvista peräisin ja niiden kohdistus toisiinsa nähden siten pielessä. Samoin "kuvanjakajana" käytetyn kadun sivukadut ovat kuvassa helposti eri kohdilla vaikka luonnossa ne tulisivat kohtisuorasti samaan risteykseen.

Eräs tärkeä tarkkailtava asia on mitkä kadut ovat luonnossa viivasuoria. Jos voit mitata molemmat päät useampaan kertaan eri kartoituskerroilla, saat myös välille jäävät osat tarkemmin oikealle paikalle. Erityisesti tästä on hyötyä kaupunkien keskustoissa tai muilla huonon GPS-vastaanoton alueilla. Tästä lisää seuraavan otsikon alla.

Kohteiden laskennallinen sijoittaminen

Interpolointi

Missä näkyvyyttä riittää, tiettyjä asioita voi sijoittaa riittävällä tarkkuudella sijoittamalla sen kahden tunnetun pisteen väliselle suoralle.

Aivan kuten suoran tien pisteet ovat myös kartalla suoralla linjalla, vaikka GPS-vastaanottimesi tai katsomasi ilmakuva näyttäisi tien mutkittelevan, on myös pellon keskellä oleva metsälaikku pellon reunojen välissä. Jos pellon kumpaakin reunaa kiertää tie, voit etsiä kiintopisteet, joissa metsälaikun reuna osuu kiintopisteiden väliselle suoralle. Muutamalla tällaisella viivalla saat metsän tai vaikka radiomaston sijoitettua riittävän tarkasti.

Kolmiomittauksen soveltaminen

Aivan kuten puiden korkeuden voi mitata puuhun kiipeämättä, voi muitakin asioita kaukomitata kun muita mittoja on tiedossa. Etsimällä paikka, jossa tunnetun kokoinen mittatikku tiedetyllä etäisyydellä näyttää yhtä leveältä/pitkältä kuin mitattava kohde ja mittaamalla etäisyys kohteeseen, saadaan kohteen leveys/pituus. Vastaavasti jos kohteen korkeus tiedetään, saadaan etäisyys matkaa mittaamatta.

Tässä kuitenkin huomattava mittausepävarmuuden vaikutus. Tätä voidaan kuitenkin korjata mittaamalla asioita useammasta suunnasta, jolloin saadaan useampi vaihteluväli jotka yhteensovittamalla todennäköisin sijainti löytyy.

Esimerkki:

• Tiedät oman sijaintisi 5 metrin tarkkuudella (gps)
• Tiedät mittatikkusi (pituus 1 m) pituuden vain viiden sentin tarkkuudella
• Pellon takana metsän, pellon ja pihan nurkassa on lipputanko, jonka pituudeksi uskot 12 metriä
• Mittatikkusi näyttää 4 metrin päästä (tässä 20 sentin tarkkuus) katsottuna yhtä pitkältä kuin tuo lipputanko
• Laskennallinen etäisyys on 48 metriä, mutta mittausepävarmuuden takia etäisyys lipputangon todelliseen sijaintiin luulemastasi omasta sijainnistasi voi olla n. 38 - 58 metriä, jos lipputanko todella on 12 metriä pitkä. Pidemmillä mitattavilla etäisyyksillä oman sijainnin mittaustarkkuuden merkitys pienenee.

Vastaavasti toinen esimerkki:

• Olet mitannut radiomaston sijainnin.
• Kauempana on toinen masto / metsän reuna / muu kohde
• Asetut sadan metrin päähän tuntemastasi mastosta siten, että toinen, sijoitettava kohde jää suoraan tunnetun maston taakse.
• Mitattava kohde on nyt kaikkien kolmen pisteen kautta kulkevalla linjalla.
• GPS-vastaanottosi mukainen sijaintisi on taas viiden metrin tarkkuudella, samoin tunnetun kohteen sijainti.
• Jos tunnettu masto on itsesi ja mitattavan kohteen puolivälissä, sen sijainnin sivuttaisvirhe voi olla jopa 10 metriä. Jos olisit vain kymmenen metrin päässä tuntemastasi kohteesta ja etäisyys itsestäsi mitattavaan kohteeseen on arvioitu 210 metriksi mutta itsesi ja tunnetun kohteen välisen linjan päät ovat toisiinsa nähden kahden metrin tarkkuudella mutta todellinen sijainti 5 metrin tarkkuudella, sivuttaisvirhe on enimillään jopa 45 metriä.

Muut kuin sijaintitiedot

Pelkkä kuljettu reitti ei kerro kuin sijainnit etkä ehkä muista kaikkia yksityiskohtia (nimiä, postilaatikoita, ylitettyjä puroja tms.) riittävän kattavasti. Onneksi muistiinpanojen kerääminen onnistuu vähällä vaivalla niin, että tiedot voidaan myöhemmin kohdistaa oikeaan sijaintiin.

Käytettyjä menetelmiä:

• Digikuvat
• Ääninauhuri
• Video
• Muistilehtiö

GPS-reittipisteet

Geko-vastaanotin ja "POI"-tietoja muistivihkossa

Pääartikkeli: Points of interest

Useimmilla käsi-GPS-laitteilla voit tallentaa reittipisteitä (waypoint), jotka ovat useimmiten vain numeroituja. Nämä sijainnit numeroineen saa karttaeditoreissa esiin, mutta joudut pitämään muutoin kirjaa siitä, mitä kunkin reittipisteen kohdalla oli. JOSMissa on jonkinlainen tuki ääninauhoituksille (sekä erillisille että koko kartoituksen kestäneelle), tai voit käyttää perinteistä muistivihkoa.

Jos käytät PDA-tyyppistä ratkaisua, voi ohjelmistossasi olla mahdollisuus kirjoittaa muistiinpanot suoraan koneelle.

Digikuvat kartoitettaessa

Pääartikkeli: Photo mapping (lisää englanniksi)

kuva-tiedoston EXIF-tiedoissa on kuvaushetki kameran kellon mukaan

Nopein muistiinpanoväline on kartoitettaessa useimmiten digikamera. Kameran valovoimasta riippuen saat kuvattua katukyltit tai muut kiinnostavat kohteet liikaa tärähtämättä jopa hitaassa vauhdissa. Koska digikuvien ottoaika on tiedossa, tietyt editorit (ainakin JOSM) osaavat katsoa missä kohtaa tallennettua gps-jälkeä kuvaaja oli kuvanottohetkellä ja näyttää kyseisen sijainnin käyttäjälle.

Koska kameran ja GPS-vastaanottimen kellot voivat näyttää eri aikaa, on tarpeen kartoituksen aluksi ottaa kuva gps-laitteen kellonajasta. Näin laitteiden kellojen erotus tarkastellun kuvan hetkellä saadaan selville ja kuvat sijoitettua oikean sekunnin mukaiselle sijainnille. Voit myös kartoituksen aikana ohittaa jonkin sivutien samalta kohtaa kahdesta eri suunnasta ja ottaa kummallakin kerralla kuvan, jolloin voit aikaerotusta säätämällä kohdistaa kuvat samaan sijaintiin. Huomaa kuitenkin, että esimerkiksi JOSM-editori näyttää kuvien sijainnit pyöristettynä lähimpään mittauspisteeseen vaikka kuva olisi otettu tasasekuntien välissä. Sadan kilometrin nopeudessa kuitenkin liikut 28 metriä sekunnissa joten näytetty sijainti voisi olla jopa 14 metriä pielessä. Kaupunkinopeuksissa saavutettu tarkkuus on useimmiten riittävä (vs. GPS-paikannuksen oma tarkkuus).

Pysähtelemällä ja kuvaamalla poskettomia määriä (ympäristöstä riippuen jopa 10 metrin välein) voit saada kuvia jälkikäteen tarkastelemalla aikaan hyvinkin yksityiskohtaisia karttoja tien ulkopuolisesta ympäristöstä (pellot, metsät, purot, parkkipaikat, talot, ...). Toki jos ajat paljon, kuvia voi kertyä liikaa etkä ehdi käymään niitä kaikkia läpi. Kuitenkin jos käyt harvoin jollain kartoittamattomalla alueella kauempana kotisijainnistasi, voi olla mielekästä kerätä matkan aikana mahdollisimman paljon aineistoa myöhemmin käsiteltäväksi.

Pari vinkkiä tähänkin:

• Varmista että valaistus riittää, tärähtäneestä kuvasta ei katukylttejä lueta
• Jos mahdollista, aja tiet kahteen kertaan ja kuvaa vain etuviistoon toiseen suuntaan, mutta siten että näet myös suoraan eteenpäin. Vaihtelevasti puolelta toiselle räiskityistä kuvista voi olla hankala myöhemmin tunnistaa suuntaa.
• Ennestään tuntemattomista alueista huomaat kuitenkin kuvat käsiteltyäsi että joku katujen väliin jäävä alue ei näy yhdessäkään kuvassa etkä muista tarkasti mitä siinä oli; korjaaminen jää seuraaville kartoittajille tai seuraavalle visiitillesi tuolle alueelle; kannattaa tehdä lista aiemmin puuttumaan jääneistä kohdista ja miettiä miten käy ne nopeimmin tarkistamassa.

Piirretty karttaluonnos

Sketching the streetnames

Pääartikkeli: City mapping

Jotkut tekevät kulkiessaan karttaluonnosta, johon merkataan luetut katujen nimet, yksisuuntaisuudet ja muut kiinnostavat tiedot. Mittasuhteilla ei ole merkitystä, kun ne saadaan GPS-jäljestä; vain katujen yhdistäminen oikein toisiinsa on tärkeää.

Jos käyt alueella useammin, voit mitata ja piirtää ensin tiet ja nimet jotka muistat ja ottaa seuraavalle matkalle tulosteen mukaan nimillä täytettäväksi. Muista luettava käsiala vaikka lukisit luonnostasi vain itse.

Voice recording / Audio mapping

Pääartikkeli: Audio mapping

I have found voice recording to be the medium of choice mapping by bike. I started using paper as above, but found the continuous stopping and starting was time consuming and a killer on the knees.

There is a great number of different audio mapping styles, with different accuracy, level of detail, using different hardware and software. There are easy techniques for the beginner and difficult, but extremly powerful techniques for the advanced mapper. Check out the completely restructured main article.

Video

Pääartikkeli: Video mapping

For those driving alone who can't stop to take notes: mount a video camera (or digital camera in "movie" mode) somewhere that it can see roadsigns, and leave it recording for the duration of your journey.

Afterwards, note the timestamp of anything interesting in the video (e.g. "Shops on the left between 1:32 and 1:37") and correlate that with the GPS tracklog.

Muita vinkkejä

Liikkuminen

Moottoritien ajamiseen tarvitset auton mutta autolla et saa (kaikkia) kävelyteitä puistoista. Kun alueen ajoradat on ajettu, voi polkupyörä osoittautua tehokkaimmaksi välineeksi taajamissa. Tyhjän taajama-alueen voi aloittaakin pyöräillen, maaseudulla välimatkat ja toistuvasti ajettavien teiden määrät voivat osoittautua kohtuuttomiksi kunnostasi ja innostuksestasi riippuen.

Kaupunkien keskustoissa polkupyörän jatkuva pysäyttely voi kallistaa vaa'an kävelyn puolelle, erityisesti jos digikuvaat runsaasti piirtääksesi taloja aluella josta ei ole riittäviä ilmakuvia tai seisoskelet talojen nurkilla saadaksesi useamman havainnon keskiarvon sijainnillesi.

Rullaluistelu voi sopia siitä pitäville myös kartoitukseen, joskin Suomessa suuri osa teistä kaupunkien ulkopuolella on sorapintaisia ja siten rullaluisteluun soveltumattomia.

Pidemmät matkat

Vaikka Suomen osalta päätiet alkavat olla kattavasti ja tarkasti piirrettyjä, on joillain maanteillä yhä vain karkeasti ja/tai yhdestä mittauksesta piirrettyjä teitä. Lisäksi määränpäähäsi vievät tiet voivat puuttua tai voit ajan salliessa etsiä kartalta puuttuvan kiertotien. Huomioi kuitenkin:

• akkukesto tai latausmahdollisuus
• laitteesi tallennusmuistin määrä. Erityisesti iäkkäämmillä paikantimilla muistipisteiden määrä voi olla rajattu esim. kymmeneen tuhanteen, kannattaa tarkistaa ennen matkaa.

Voit esimerkiksi kuvata (muista kuitenkin liikenneturvallisuus ja handsfree-lainsäädäntö) jokaisen käyttämältäsi tieltä oikealle lähtevän tien risteyksen kohdalta ja lisätä kuvausajan perusteella tien tyngän oikealle kohdalle; merkkaa tyngät esimerkiksi tagilla FIXME=continue. Huomaa että pitkän matkan aikana kamerankin kellon synkronointi GPS-vastaanottimen kelloon voi muuttua. Satasen vauhdissa sekunnin heitto kuvausajassa on jo 27 metriä.

(Lisää englanniksi: Long journeys)

Yksityisyys

Suomessa kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen. Ihmisten kuvaaminen kotirauhan suojaamalla alueella on kielletty ilman kuvattavan lupaa (Rikoslaki 24 luku 6 §) (ja käymälöissä, pukuhuoneissa ja muissa näihin rinnastettavissa tiloissa). Lisäksi 1 §:ssä "Joka oikeudettomasti 1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan..."

Käytännössä tämän ei pitäisi olla ongelma kartoitettaessa. Lienee soveliasta jättää menemättä "yksityisalue" -merkityille teille tai ainakaan pidemmälle kuin siihen mistä näkee pihalle tai porttia pidemmälle. Kyltti "Yksityistie" ei vielä kiellä liikennettä (käyttösi on satunnaista etkä aiheuta vahinkoa tielle, kuten tukkirekka saattaisi).

See also

• GPS kulkuneuvoissa - GPS-laitteen käyttö kulkuneuvossa (engl.)
• GPS-vastaanotto - yleistä tietoa GPS-vastaanotosta (engl.)
• Kartan muokkaaminen - opas karttatietojen muokkaamiseen
• Sekalaisia vinkkejä - kartoittamisessa hyväksi havaittuja konsteja ja huomioitavia asioita (engl.)